Tietoa perinnästä

Perinnällä tarkoitetaan maksamatta jääneiden laskujen perimistä perintälaissa tarkoitetulla tavalla ja keinoin. Perinnän tarkoituksena on saada velallinen maksamaan erääntyneet saatavat vapaaehtoisesti, joten tuomioistuimen päätöksellä tai ulosoton kautta haetut saatavat jäävät perintälain ulkopuolelle. Perintää sovelletaan myös hyvää perintätapaa, joka ohjailee muun muassa maksuehtojen ja perintäkulujen kohtuullisuutta.

Perinnän muodot

Koska perintä perustuu vapaaehtoisuuteen, tarkoituksena on suostutella velallinen suorittamaan viivästyneet maksut ilman oikeustoimia. Tähän pyritään olemalla yhteydessä velalliseen tämän maksuhalukkuuden ja -kyvyn arvioimiseksi. Tyypillisesti asiakkaalle lähetetään ensin yhdestä kahteen maksumuistutusta, jonka jälkeen siirrytään kirjeperintään, jossa asiakkaalle kerrotaan saatavan siirtymisestä perintätoimiston perittäväksi, jos saatavaa ei makseta annettuun aikarajaan mennessä.

Toisinaan kirjeperinnän sijasta tai ohella käytetään puhelinperintää, jolloin asiakkaaseen saadaan parempi kontakti ja päästään keskustelemaan esimerkiksi maksun viivästymisen syistä ja arvioimaan paremman asiakkaan maksukykyä ja -halukkuutta. Tyypillisesti asiakkaan kanssa pyritään sopimaan maksusuunnitelmasta, jonka jäädessä täyttymättä aloitetaan perintätoimet uudelleen tai viedään asia oikeuteen. Myös muita keinoja kuten sähköposti- ja faksiperintää voidaan käyttää tilanteesta riippuen.

Perinnästä aiheutuneet kulut, joita aiheutuu muun muassa maksumuistutusten lähettämisestä ja maksusuunnitelman teosta, jäävät pääsääntöisesti velallisen maksettaviksi. Perintälaissa ja hyvässä perintätavassa on määrätty perintäkulujen enimmäismäärät ja säädetään maksuehtojen kohtuullisuudesta.

Kuka saa harjoittaa perintää?

Perijänä on tyypillisesti alkuperäinen velkoja, eli tuotteen tai palvelun myynyt yritys tai julkinen toimija. Yritys voi myös käyttää ulkopuolista toimijaa ja ulkoistaa perintätoimet perintötoimistolle. Usein perintätoimiston pelotevaikutus saa asiakkaan maksamaan erääntyneen saatavan eikä asiaa tarvitse viedä eteenpäin. Oikeusteitse haetusta saatavasta tulee aina maksuhäiriömerkintä asiakkaan tietoihin ja myös perimiskulut ovat suuremmat kuin vapaaehtoisessa suorituksessa.

Yritys voi periä saataviaan ilman toimilupaa, mutta Suomessa toimivilla perintätoimistoilla tulee pääsääntöisesti aina olla voimassaoleva lupa perintätoiminnan harjoittamiseen. Luvan saaneista yrityksistä pitää rekisteriä Etelä-Suomen lääninhallitus. Suomessa toimii tällä hetkellä yli 150 perintää ammattimaisesti harjoittavaa toimijaa.

Kommentoi

captcha *